Onko julmaa ruotia toisten tekstejä?

Katleena Kortesuo 13.2.2013 2.09

Joku tolkku -koulutuksessa aineistona ovat osallistujien omat tekstit. Tähän osallistujat suhtautuvat kahdella tapaa:

Omien tekstien analysointi oli ehkä ainoa asia, josta en tykännyt.

Ja toisaalta:

Pidin koulutuksesta erittäin paljon. Se oli hyödyllinen ja hauska. Antoisaa oli, että pureuduttiin juuri meidän yhtiössämme oleviin tyypillisiin ongelmakohtiin.

Onneksi jälkimmäiset kommentit ovat yleisempiä, mutta aina silloin tällöin löytyy joku, joka ahdistuu tekstien ruodinnasta.

Me valmentajat pyrimme tietenkin esittämään asiat rakentavasti. Tähän on viisi keinoa:

  1. Esimerkit täytyy koota tasaisesti jokaiselta osallistujalta, ei vain yhdeltä kirjoittajalta.
  2. Tekstikatkelmien pitää edustaa organisaation yleistä tasoa, eikä esille saa poimia yksittäisiä surkeimpia epäonnistumisia.
  3. Esimerkit on katkottava niin, että lähtökohtaisesti kirjoittajaa ei tunnista. (Tämä ei tietenkään ole aina mahdollista.)
  4. Esimerkkejä pitää ruotia lempeästi. Tekstien pilkkaamisella ei saavuta mitään.
  5. Valmentaja korostaa aina, että esimerkit ovat näytteitä yhteisestä kielestä, ei yksittäisen osallistujan tyylistä. Usein kannattaa puhua me-muodossa: ”Näinhän me monesti kirjoitamme.”

Myönnän silti, että metodimme ei sovi kaikkiin organisaatioihin. En suosittele Joku tolkku -valmennusta sellaiselle asiakkaalle, jossa osallistujat ovat arkoja tai ammatti-identiteetiltään epävarmoja.

Parhaimmillaan valmennuksemme on asiantuntijayksiköissä, joissa ihmisillä on vahva substanssiosaaminen ja ammatillinen itsetunto. Silloin he kestävät tekstien ruodinnan paremmin.

 

Mikä on asiantuntijan ja huippuasiantuntijan ero?

Katleena Kortesuo 20.1.2013 18.14

Määrittelen asiantuntijan näin:

Asiantuntija on ihminen, jolla on erityisen laaja tietämys tietystä aihepiiristä.

Asiantuntijuus perustuu ilman muuta tietoon ja osaamiseen. Jos niitä ei ole, on turha rakentaa asiantuntijaa.

Toisaalta pidän tärkeänä myös sitä, että tietoa jaetaan. Kaikesta datasta, faktasta ja informaatiosta ei ole mitään hyötyä, jos ne pysyvät asiantuntijan oman pään sisällä.

Tästä syntyy asiantuntijan ja huippuasiantuntijan ero:

Huippuasiantuntija on ihminen, jolla on erityisen laaja tietämys tietystä aihepiiristä – ja joka osaa viestiä asiansa ymmärrettävästi.

Huippuasiantuntija osaa jakaa tietämystään tolkullisesti. Hän paketoi vaikeatkin asiat käsitettävään muotoon, ja hän auttaa muita soveltamaan ja ymmärtämään asioita.

Väitän, että asiantuntijan ja huippuasiantuntijan ero ei ole tiedon määrässä. Molemmat kyllä tietävät oman aihepiirinsä pohjamutia myöten, mutta vain huippuasiantuntija osaa viestiä tietonsa maallikolle.

Viisi yleisintä harhaluuloa bloggaamisesta

Katleena Kortesuo 13.6.2012 9.24

Kaikilla on nykyään blogi. Ja niin pitääkin olla.

Silti blogipostaus tekstilajina hakee vielä muotoaan. Rakennetta on jos jonkinlaista, ja harhaluuloja sitäkin enemmän. Otin jaloksi tehtäväkseni kumota viisi yleisintä harhaluuloa.

1) Blogipostaus ei ole tieteellinen tutkielma.

Kirjoita mieluummin lyhyt kuin laaja teksti. Älä erehdy esittelemään ilmiön historiaa tai tekstisi kirjoittamisen syitä. Mene suoraan asiaan ja kerro näkemyksesi.

2) Blogipostaus ei ole ikuinen totuus.

Älä sure sitä, jos mielesi muuttuu, työpaikkasi muuttuu tai maailma muuttuu. Kirjoita siitä, mitä ajattelet juuri nyt. Postaus on aina aikasidonnainen, joten se vanhentuu aikanaan – ja tämä täytyy vain hyväksyä. Blogit eivät ole ikuisia totuuksia varten.

Postausta ei saa muuttaa jälkikäteen, mutta toki voit lisätä sen loppuun aikaleimatun kommentin, jossa kerrot uuden kantasi.

3) Blogipostaus ei ole persoonaton asiateksti.

Kun kirjoitat postausta, älä kierrätä sitä jokaisella komitealla, työryhmällä ja tiedotustiimillä. Lopputulos on persoonatonta mössöä, josta jokainen paakku on sauvasekoitettu sileäksi.

Kommentteja kannattaa toki kysyä, mutta pyydä niitä vain asiasisältöön, ymmärrettävyyteen ja pahimpiin kielioppivirheisiin. Sen sijaan oma tyyli ja näkökulma pitää säilyttää. On turha pelätä sitä, että joku saattaa ehkä kenties loukkaantua.

4) Blogi ei ole mainosareena.

Blogi ei saa koostua pelkistä tarjouksista, alehinnoista, tuotekuvauksista ja asiakaskertomuksista. Ani harva lukija haluaa lukea mainosta toisensa perään.

Blogin runkona on oltava sisältömarkkinointi – siis avun antaminen lukijalle. Kerro blogissa sellaista tietoa, jota on vaikea saada muualta. Postausten seassa voi kyllä silloin tällöin olla mainoksia, mutta niiden osuus on pidettävä minimissä.

5) Blogi ei ole täydellinen faktapaketti.

Kerro blogissasi myös mokistasi. Kerro kuinka niistä selvittiin. Älä edes yritä olla täydellinen.

Kirjoita joskus myös asian vierestä. Kuvaile hauska sattumus toimistolta tai kotimatkalta. Kerro mitä viisivuotias tokaisi työpaikalla käydessään.

Mokat ja arkisattumukset eivät saa olla yritysblogin pääruokalaji, mutta ne ovat äärimmäisen tärkeä mauste. Ilman niitä blogi olisi vain puiseva katalogi tai persoonaton ammattilehti.

Koulutusta könttäsummalla

Katleena Kortesuo 23.5.2012 23.02

Sivustomme koulutukset Joku tolkku ja Tolkku blogiin ovat valmennusalalla outoja lintuja. Kaikki koulutusyritykset toitottavat tarvekartoitusta, räätälöimistä ja pitkiä prosesseja. Ja hinnathan ovat aina piilossa. Ostaminen on tehty hankalaksi.

Nyt haluamme kokeilla, toimiiko kirjoituskoulutuksissa selkeä tuotteistaminen.

Tahdomme tarjota napakan puolen päivän koulutuksen, jonka ostaminen on helppoa ja prosessit on valmiiksi mietitty. Mistään monistetusta monologista ei silti ole kyse, sillä tuotamme sisällöt asiakasyrityksen omien tekstien pohjalta.

Ja takuumme on tietenkin hyvä: Jos osallistujat pitävät osuuttamme tylsänä tai hyödyttömänä, emme veloita mitään.

Aika näyttää, onnistuuko tuotteistus. Jos tätä sivustoa ei löydy enää vuoden päästä, olemme palanneet takaisin räätälöintilinjalle.

 

Kolmetuntinen koulutus kolmessa vartissa?

Katleena Kortesuo 20.5.2012 23.04

Kerran tai pari vuodessa saamme joltakulta osallistujalta palautetta siitä, että kolmen tunnin koulutuksen olisi voinut ahtaa kolmeen varttiin. ”Seassa oli liikaa tarinoita ja höpöhöpöä.”

Väärin.

Tämän sorttisen palautteen antajilla on harhaisia oletuksia oppimisesta:

  • ”Ihminen omaksuu saman tien kaiken sen tiedon, mitä hänen päähänsä kaadetaan.”
  • ”Vain fakta on tärkeää.”
  • ”Kun ihminen kerran kuulee neuvon, hän ilman muuta ryhtyy käyttämään sitä.”
  • ”Taukojen pitäminen on ajan haaskausta.”

Mikään psykologian tai kasvatustieteen tutkimus ei kuitenkaan tue tällaista ihmiskuvaa. Päinvastoin – oppimistapamme on jotain aivan muuta:

  • Tarinat ja kertomukset tehostavat oppimista ja mieleenpainamista. Voit lukea lisää Chip & Dan Heathin kirjasta Made to Stick, 2007.
  • Oppimiseen tarvitaan väljyyttä. Aivot turtuvat tiukkaan faktatykitykseen, minkä vuoksi välissä on pakko olla huumoria tai muuta ”höpöhöpöä”. Tätä on tutkittu runsaasti esimerkiksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella.
  • Oppiminen tehostuu, kun oppijalla on positiivinen tunnetila. Vastaavasti kiireen ja stressin kokemukset hidastavat oppimista. Tästä saat lisätietoa muun muassa Kari Uusikylän ja Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimuksista.

Kolmen vartin faktatykitykset ovat ajan ja rahan haaskausta. Osallistujat tuijottavat aivot puuduksissa dioja, jotka vaihtuvat parin minuutin välein. Kouluttaja sopottaa asialistaansa läpi kelloaan vilkuillen, eikä kenelläkään ole seuraavana päivänä mitään muistikuvaa käsitellyistä asioista.

Yhtä hyvin voisi heittää setelinsä sianruoaksi.

Viisaampaa on hankkia kolmetuntinen, napakka koulutus. Siinä voimme varmistaa oppimisen keskusteluilla, tapausesimerkeillä, harjoituksilla ja tarinoilla. Asiaa silti riittää, eikä tyhjäkäyntiä ole.

Meillä on kaiken lisäksi hyvä takuu: jos osallistujat pitävät koulutustamme tylsänä tai hyödyttömänä, emme laskuta mitään.

Tolkkua teksteihin

Katleena Kortesuo 25.4.2012 6.07

Oletko sinäkin kyllästynyt kapulakieleen, konsulttihuttuun ja korporaatioslangiin? Tuottaako organisaatiosi tekstejä, joita kukaan ei ymmärrä?

On aika tarttua kirveeseen.

Tolkkuvalmentajat auttavat tiimiäsi lohkomaan sanat ja halkomaan lauseet. Tuloksena on selkeää, luettavaa ja myyvää kieltä. Annamme sinullekin kunnon työkalut, jotta voit jatkossa itse parantaa tekstiäsi.

Täällä Tolkkublogissa kerromme kuulumisia, jaamme oppimaamme ja keskustelemme asiakkaiden kanssa. Jos haluat olla henkilökohtaisesti yhteyksissä meihin, voit käyttää yhteydenottolomaketta.